Hei hei mitä kuuluu?

ansan kynästä 22. Heinäkuuta 2010

Laiska, vetelä ja saamaton. Siinä kolme adjektiivia kuvaamaan tämän blogin ylläpitäjiä. Koiramaisia tarinoita ei ole tullut kirjoitettua lainkaan riittävän usein. Vaikka toisaalta, eipä meille nyt yleensä mitään mullistavan kummallista kuulu. Kerrataan nyt silti, että mitä kesä on pitänyt sisällään ja miten olemme sopeutuneet uusiin kuvioihin Nokialla.

Lue koko merkintä »

Kun isäntäväki sekosi

Fëan kynästä 17. Toukokuuta 2010

Ajattelin nyt pitkän hiljaiselon jälkeen Fëan kertoa, että mitä meille oikeastaan näin toukokuussa 2010 kuuluu.

Mä olen aina vähän epäillyt, että mun isäntäväessä on jotain kovin omituista. Siis että niillä ei olis ihan kaikki muumit laaksossa, if you know what I mean. Jotain vähän kummallista oli jo syksyllä, kun toi eukko oikeastaan vaan kävi nukkumassa kotona. Se lähti aamuisin ihan tositosi aikaisin (ei haitannu mua, kun mä pääsin sitten sen tyynylle nukkumaan) ja tuli aika myöhään illalla.

Lue koko merkintä »

Ensimmäiset pienryhmäagit takana

ansan kynästä 14. Marraskuuta 2009

Hoo, varautukaa hehkutukseen. Tänään lähdettiin siis ensin pellolle rallaamaan pahimpia pölöenergioita pois ja pellolta suunnattiin kohti ensimmäisiä pienryhmätreenejä. Olin hivenen hermostunut, kun en ollut varma, miten koiran korvat toimivat agilityhallissa. Omatkin muistikuvat kaikenmoisista ohjausliikkeistä olivat ehtineet hälventyä, oltiinhan hallilla viimeksi kesällä…

Lue koko merkintä »

The return of the agilitykoira

ansan kynästä 2. Marraskuuta 2009

Jopas on ollut taukoa kirjoittelussa. Ehkä olisi korkea aika taas päivittää kuulumisia. Heinäkuun jälkeen on ehtinyt tapahtua yhtä sun toista, joka on vaikuttanut meidän perheen harrastamisen määrään. Viimeksi kirjoitin, että agilityn pienryhmät alkavat. Vaan eivätpä alkaneetkaan, koska emäntä sai töitä Tampereelta.

Lue koko merkintä »

Fëan agilitykuulumisia

ansan kynästä 7. Heinäkuuta 2009

agilitytreeni3Agilityn jatkokurssin ensimmäinen kerta oli sanalla sanoen fiasko. Painajaismainenkin on adjektiivi, joka hyvin kuvaa tunnelmia ekoissa treeneissä. Fëa oli aivan yliaktiivinen ja keskittymiskyky sillä oli aivan nollissa (lue: täysi adhd-vaihde oli siis päällä). Asiaa ei parantanut yhtään se, että omaa vuoroa joutui odottamaan pitempään, kuin alkeiskurssilla. Kun alkeissa oli ollut koko ajan jotain pientä actionia, niin nyt pitikin yhtäkkiä osata myös rauhoittua. Agilityhallissa! Älä kuule unta näe…

Lue koko merkintä »